Terveys on mallillaan ja reenit sujuu

Yritämpäs tehdä oikeen pikapikapäivityksen, jää ehkä yritykseksi...
Tänään sain sitten lopussaanki kennelliitolta tuomion Mantan lonkista ja kyynäristä, aata ja nollaa ovat, niinkuin kaikilla muillakin tähän mennessä kuvatuilla sisaruksilla. Valtaisat onnittelut kasvattajalle, hienolta näyttää kasvattien terveystilanne eikä luonteissakaan taida olla valittamista, meleko nohevie harrastuskavereita taitavat olla kaikki. Ja kauniitaki vielä.

Tänään käytiin koirien kans Kajaanissa aksailemassa, vuorossa oli tekniikkareenit ja rata näytti netistä katottuna ihan järkyttävälle. Yhtä hyppyjen sekamelskaa ja välillä putkia houkuttimina. Reenailtiin siis persjättöä, ennakoivaa valssia ja jaakotusta ja kun kartturi hokasi homman niin nuo koirathan toimi niin pirun hyvin että hymy on persiissä vieläki. Mantan kans meillä on ollu ongelmana se valtaisa into ja vauhti, nyt tehtiin niin etten sanonut muuta kuin putkeen-käskyt, muuten ohjasin vartalolla. Ja ikinä Manta ei oo keskittyny touhuun noin täysillä, ehdin tekemään jopa persjätön!!! Mopillakin oli intoa ja vauhtia taas niin paljon, että taidanpa harkita lisenssin hommaamista... Oma ohjaaminen vaan tahtoo olla ihan liian hidasta, pitäisi oppia kertomaan käskyt koiruuksille paaaaljon aiemmin. Mutta sitähän pitää sitte vaan reenata.

Tokoilussa meillä on noudossa tapahtunu ihme harppaus eteenpäin. Ollaan siis reenattu sitä pitämistä ja oon antanu Mantalle kapulan suuhun, peruuttanu pari askelta ja kutsunu luokse. Kun se sujui, otin tässä yhtenä päivänä Mantan sivulle, vein kapulan parin metrin päähän ja käskin hakea. Ja sehän haki, toi eteen ja luovutti käskystä. Eilen heitin kapulan ekan kerran ja hae-käskyllä Manta ampasi niinku ohjus, otti kapulan ja toi eteen. Ja kun minä taas mietin, että mistä lähettiin niin tuntuu aivan uskomattomalle että nyt se sen osaa, nouto on kohta pilikunviilausta vaille koekunnossa. Niin no joo, voihan se olla ettei ikinä päästä ees alokasluokkaan saati sitte pitemmälle, mutta hyvällä mallilla ollaan! Hyppykin on napsahtanu kohilleen aika näpäkästi ja kaiken kaikkiaan alokasluokan liikkeet alkaa periaatteessa olla hanskassa. Vielä me ei kuitenkaan moneen kuukauteen kokeista haaveilla, sitä pilikkuo kun pitää viilata vielä meleko paljo kaikkien liikkeiden kans!
Mopin kans me on tokoilun suhteen pietty vaan hauskaa, minireenejä, temppujen tekemistä ja leikkimistä, intoa sillä tuntuu olevan ja oon jo katellu seuraavaa koetta. Kunhan nyt nuo lumet vaan sulaisi että päästäisiin kentälle reenaamaan, esim. paikallaoloa en halua reenata kylmässä maassa. mantan kans tulee varmasti takapakkia kun siirrytään ulkoreeneihin, häiriötä kun on sitte niin paljo enemmän kuin hallilla. On ohikulkijoita, lintuja, lentäviä lehtiä jne. Ollaan mietitty että jos jostain saisi kauko-ohjattavia harakoita lentelemään kentän poikki...

Jotain häiriötä me on hallireeneihinkin saatu, kun on otettu Mantan kans tokoa ihan vieraan koiran, Kira-dalmiksen kans. Molemmat, Kira ja Manta, ovat vähän samanlaisia luonteeltaan eli tarpeen vaatiessa osataan irvistelyn jalo taito jos vastaan tulee joku epäilyttävän oloinen lajitoveri. MUTTA kun aletaan tekemään töitä, niin kummallakaan ei oo korvia eikä silmiä kellekkään muulle kuin omistajalle. Ollaan otettu kontaktireeniä niin että toinen touhuaa omiaan ihan vieressä ja niin että koirat istuu metrin pääsä toisistaan, kuonot vastatusten. Seuraamista on otettu myös "kylet hipoen" ja kylläpä hallilta on lähteny aina muutama tosissaan onnellinen koiranomistaja kotiin, aivan huippureenejä nuo ovat olleet. Tuntuu sille että vaikka koko halli räjähtäisi taivaan tuuliin, koirat vaan istua töröttäisivät kontaktissa, hännät heiluen ja iloisina.

Voi hitsi että voipiki se tämä harrastus joskus olla niin mukavaa, takapakkia tulee varmasti jossain vaiheessa mutta ei mietitä sitä nyt vaan nautitaan tästä hetkestä ihan täysillä!

Oliskai sitä parempiaki paikkoja pitkäkarvaisen valkoisen koiran tutkia ku nuotio...

...ja sitte mökötetään pesun jälkeen.

Menossa pallon varastuspeli, Manta voitti tämän erän...

...Moppi seuraavan.

Kiran mielestä tokoilu on KIVAA!!!

Kontakti kohillaan

Seuraamista

Tässä yhtenä päivänä koirien tassuja pestessä huomasin, että Mantalla roikkuu takapuolesta sitä ihteäsä. Yritin suihkutella kikkareen pois ja mitäs sieltä sen ihtesä joukosta alkoikaan paljastumaan, kimaltelevia timangeja! Dollarinkuvat silmissä sorkin koiran takapäätä, mutta löydös osoittautuikin minun "timantein" koristelluksi hiusrenksuksi. Ei siinä auttanu muu kuin varovasti vetää edellispäivän välipala ulos ja vessanpyttyyn, se niistä dollareista.