Hakuilua ja agilitya, pikkusen tokoiluaki ja vähän misseilyreenejä...

Yritäppä niistä ottaa metässä kuvia...

Ensin laaditaan toimintasuunnitelma...

Putkeeeeeen!!!!

Kepit!

Reenin jälkeen jäähytellään

Nato-ohjus vauhdissa

Tähän piti tehä ennakoiva valssi mutta kuva todistaa että ei vissiin tehty...

Kartturi läähättää välillä...

...ja taas mennään!

Kameramies oli sekunnin sadasosan myöhässä

Ja taas tasataan hengitystä...

Ilmeestä päätellen Manta on aina valmiina, tauot on huokuntosten juttu

Tästä se lähtee, tavotteena olis että se oikea alotusväli löytyy vaikka minä olisin kentän toisella laidalla

Sivulle!

Seuraa!

9kk, 18 kg ja vajaat 50 cm

Jäähyllä

Hilma-sheltti

Oskari-apso

Rasmus-apso

Ja sitte vielä tuplapyllistys!

Viime maanantaina käytiin Mantan kans reenailemassa näyttelyjuttuja Kajaanissa ja olipa kivat ja opettavaiset reenit! Huomenna mennään taas ja ens maanantainaki olis tarkotus, tekee niin hyvää meille molemmille! Innolla vaan nyt oottelen niitä juoksuja, toivottavasti ei ala just sinne Jyväskylän missikarkeloihin...

Viikolla ei sitte töitten takia päästy yhteisiin tokoreeneihin, kotosalla touhuiltiin jotain pikku juttuja. Moppi on taas alkanu pakittamaan kapulaa luovuttaessa, joten sitä nyt reenaillaan. Sillä on nyt meneillään joku kolmenkympin villitys, koko ajan haastaa Mantaa leikkiin ja saa älyttömiä hepuli kohtauksia. Kumpa sen energian sais agiradalle...

Eilen käytiin hakuilemassa Divan, Tiltan, Santran ja Tosca-sakemannin kans, tällä kertaa oli peräti kolme tumpeloa eksynyt metsään ja hienosti koirat toimi. Mantalla oli vaan ens alkuun niin paljo intoa, että meinasi mennä ihan vaan juoksenteluksi koko touhu, mutta rauhotuttuaan löysi hienosti. Molemmilla koirilla oli viimeset haut tosi hienot, kun malttoivat keskittyä. Hiukan kyllä epäilytti Mopin suhtautuminen siihen, että yksi etsittävistä oli se kamala nainen, joka on töissä sillä miehellä, joka työkseen rääkkää eläimiä ja kerrankin siinä firmassa vieraillessa pieneltä koiralta vietiin kilkuttimet...Jos Moppi olis saanu valita, niin se olis varmaan suosiolla jättäny Virpin sinne metsään... Kyllä sen näki, että Moppi tunnisti henkilön, Paulan ja Kaijan luo syöksyttiin ihan miljoonaa melkeen syliin asti, Virpin löydyttyä Moppi pysähty parin metrin päähän ja haukku niin että metsä raikui! Tosi hienosti ilmasi löydön, vaikkei sitä oo vielä opeteltukaan...!
Hakuilun jälken tehtiin vielä metsälenkki koko köörillä, joukkoon liittyi myös Santran pikkusisko Paris, lk saksanseisoja. Mulla oli kyllä kamera mukana, mutta vauhti oli taas sitä luokkaa ettei siinä paljo kerenny kuvailemaan.

Tänään aksailtiin kotikentällä ja Moppi teki tietysti taas just sen mitä pyydettiin. Voi hitsi kun sille sais hitusen enemmän vauhtia, kaikki vinkit on tervetulleita!!!
Mantalle on joku käyny salaa asentamassa ohjaustehostimen, vauhdista huolimatta homma pysy hanskassa paremmin ku ikinä! Irtautumista reenattiin myös, käytiin yhessä viemässä patukka neljän esteen (=siivekkeen) päähän, otin Mantan sivulle ja lähetin sen eteen-käskyllä matkaan ottamatta ite askeltakaan. Mielettömällä vauhdilla ryntäsi matkaan, ihan uskomaton edistys parin viikon takaisiin reeneihin verrattuna. Keppien ekaa väliä reenattiin myös, vielä en aikoihin uskalla alkaa reenata keppejä kunnolla, sen verran rankkaa se pujottelu taitaa tuommoselle kesken kasvuselle olla.

Koskapa Elina suostui ystävällisesti kameramieheksi, piti sitte vielä sen verran tokoilla että saatiin pari kuvaa. Ja toki posetuskuviakin otettiin, kun keskiviikkona tuli se 9 kk täyteen. Jotenki Manta vaan onnistuu seisomaan kaikissa poseerauskuvissa etujalat liian eessä, kotona reenaillaan näyttelyseisomista aina peilin eessä ja siinä se seisoo paljo paremmin... Tuota seisomista pitää kyllä muutenki reenailla ihan urakalla ja yrittää vähitellen pidentää palkan väliä, Mantu kun alkaa sitte tarjoamaan kaikki maholliset istumiset, maahan menot ja sivulle tulot, jos palkkaa ei ala herumaan... Muutenki tuo tokoiluhomma on aika haasteellista sen vuoksi, kun Manta ennakoi niin älyttömästi asioita. Mutta minkäs se koiruus viisaudelleen voi, isoveljen kans on ihan sama ongelma...

Ja sitte vielä lopuksi pieni pyyntö kaikille, peukuttakaa ihan täysillä!!! Ihan vielä en uskalla kamalasti peukutuksen kohdetta hehkuttaa, mutta sitten kun kaikki on ihan varmaa hehkutan kyllä senki eestä. Ja peukut pystyyn myös Mantun juoksun vuoksi, toivotaan että siitä tulis nainen nyt ihan näinä päivinä tai sitten vasta joulukuussa...