tiistai 6. maaliskuuta 2012

Ihana kevät!

Voi kun nämä kelit jatkuisi ja jatkuisi ja jatkuisi... Ei oo mitään mahtavampaa kuin painella noitten koiruuksien kans mehtään!

On me toki pikkusen välillä aina töitäki tehty, Mantan kans oli eilen toiseksi viimenen kerta toko-kurssilla ja aiheena oli estehyppy. Siinäpä ei kummosia ongelmia ollu, mikäs siinä hypätessä kun esteen toisella puolella oottelee herkku. Liikkeestä seisomisessa reenaillaan nyt välimatkaa, ei hassummalta vaikuta sekään. Seuraamisen yhteydessä sitä ei olla vielä otettu, varmistetaan nyt ensin että koiruus pysähtyy heti käskystä ja yksikään tassu ei liiku vaikka pommi räjähtäisi vieressä.
Paikallaolossa meidän ongelma on se, että se on niin pirun tylsä liike (niin siis mikä liike, kun siinä pitää olla paikollaan, kysyy Manta the energiapakkaus).  Manta  tahtoo vieläkin painua lonkalle ja laittaa pään maahan. Siitähän ei hirveitä pisteen menetyksiä kokeessa tule, mutta tuosta on niin lyhyt matka siihen, että kokeessa Manta makaa 1,5 minuutin kohalla selällään tassut kohti taivasta, joten kyllä me siihen pyritään harjottelussa, että paikallaolo olis vähän virkeämmän näköistä. Reenausta reenausta niin jospa se siitä!

Mopin kans on reenailtu paikalla oloa häiriössä, käytiin mm.kokeilemassa sitä "iskän" työpaikalla ja hienosti pysy. Muuten on vaan humputeltu kaikkia kivoja juttuja, että into pysyis päällä.

Sunnuntaina aksailtiin Kajaanissa ja hymy oli korvissa asti kun kotiin ajelin, huippuisat reenit oli taas kerran. Mopilla oli intoa ja sen kans on niin mielettömän mukavaa mennä, kun se ei turhia hulumuttele.
Mantan kans mulla on vielä niin hirveesti opittavaa, nuo kaksi ovat niin erilaisia koiruuksia. Mopin kans mulla pitää hyppiä, riehua, kannustaa, tsempata, hihkua, hurrata ja pomppia niin paljo kuin vaan jaksan, Mantan kans pitää yrittää olla mahollisimman rauhallinen eikä huitoa yhtään ylimääräistä. Pirun hankalaa mutta opettavaista. Mutta nyt sen kyllä huomasi, että minä ihan oikeesti voin ohjata sen koiran esteelle ihan ilman käsiä, pelkällä vartalolla ja piru vieköönsä kun se toimi!!! Ens reeneihin käsiraudat kartturille niin hienosti menee!


Sisarusrakkautta




"Siis tää on niiiiiiiin kivaa!!!!"

"Huusiko joku jotaki???"

Hylkeenpoikanen

Samainen hylje tupeerattuna

Tassuhuolto




Pikkusiskoille saa näyttää kieltä








Nekku 16v.

Mitä pienet eellä...

...sitä isot perässä.

Kuukka


Viivin ja Nean  hellä hetki

Tänään käytiin myös kyläilemässä Viki-ystäväni luona. Hänen Pappa-ruuna kuoli ähkyyn tuossa ennen joulua ja Shettis Viivi joutui elelemään hetken aikaa yksikseen. Nyt ystäväksi on saapunut Kuukka-heppa ja hyvin näytti yhteiselo sujuvan! Manta yllättäen pelkäsi hevosia, vaikka on nähnyt niitä niin monesti aiemminkin, kamala haukunta ja rähinä kun lähelle mentiin. Täytyy nyt käydä useammin hopusia kattomassa että kammotus menee ohi.

Ensi tiistaina Mantalla on sitten se silmätarkistus ja pikkusen kyllä jänskättää... Menee tämä aika kyllä niin hurjan äkkiä, muistan kun varasin sen ajan ja aattelin että siihen on vielä toooosi kauan aikaa. Ja kohtahan tässä pitäis alkaa mietiskelemään kesäloman ajankohtaa, tosin pitää ehkä kuitenki pitää tuo talviloma ensin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti