PUOLI VUOTIAS BC JA A-LONKKAINEN CDT

Kylläpä on pitänyt itkua kitistää Mantan vauvakuvia katellessa, miten se on ollutkin niin pieni...! Ja tänään mittarissa 6 kk! Painoa on kertyny 15.8 kg, kasvu on selvästi hidastunu eli kohta aletaan varmaan olla aikuisen mitoissa.

Tänään sain lopultakin  viralliset tulokset Mopin kyynäristä ja lonkista, kyynärät 0/0 ja lonkat a/a. Hymy on siis ollut koko päivän korvissa asti! Olihan sieltä odotettavissakin hyviä uutisia, mutta koko ajan vähän huoletti, että millainen lausunto sieltä loppujen lopuksi tulee. Ens viikonloppuna on ehkä ihan pakko juhlistaa tätä ja samalla Mantan synttäreitä täytekakulla!

Viime lauantaina kävästiin Oulussa näyttelyssä ja olipas kyllä kiva nähdä sisaruksia ja tietysti heidän omistajiaan ja Johannaa! Harvinaisen kauniita bc:n poikasia oli saapunut paikalle! Manta ei vaan oikeen päässy kaveriksi asti sisarustensa kanssa...Niillä kahdella, siis Redillä ja Chandlerillä, näytti käyttävän leikit niin hyvin yksiin että Manta ihan villiinty haukkumaan, mitä se normaalisti tekee harvoin! Olis varmaan haluttanu mukaan...! Kyllä meillä täytyis saada joku tapaaminen järkättyä, että nuo sisarukset pääsisivät leikkimään ihan rauhassa, ilman tyhmiä hihnoja!
Kaiken kaikkiaan Manta käyttäytyi ihmeen hyvin siinä koirapaljoudessa, ens alkuun se oli kyllä aika järkyttyny siitä kaikesta vilinästä ja koirien paljoudesta! Äkkiä se kuitenki siitä tokeni, otti välillä jopa päiväunet joten ei se taida hirveesti stressata tämmösissäkään tilanteissa. Olis ollu tosi kiva olla vähän pitempäänki sisarusten kans, mutta oli pakko viedä koiruudet välillä levähtämään ja ei se kelikään mikään maailman paras ollu... Shoppaillakkin tietysti piti, Manta sai uuden pannan (tuhosi vanhan sopivasti edellisenä iltana...) ja ihan oikean kokoisen noutokapulan, tähän asti on reenailtu sellasella Tiltalta lainassa olevalla "vauvakapulalla". Ja tietysti herkkujakin piti ostaa, Mopille tuliaisiksi!

Tänään me käytiin lenkkeilemässä ampumaradan lähellä, pauke oli sitä luokkaa että itekkin välillä vähän säikähti mutta Manta ei välittäny paukkeesta tippaakaan. Tuo ampumarata on sen verran lähellä että se pauke kuuluu ihan meille asti, joten kai se on jo siedättyny!

Johanna kertoi Oulussa, että Pellossa olisi pentunäyttely syyskuussa. Kävin jo työpaikalla laittamassa sille viikonlopulle vapaa-toiveen jos sinne sitten suunnattaisiin. Olispa kyllä aika huippua jos siellä päästäisiin taas näkemään sisaruksia, sain sellaisen käsityksen että sinne olisi muitakin tulossa...?

                                Perslihasreeniä...ei tekis pahaa omistajallekkaan...

                            

                       Kepit on vauvojen juttu, meillä on siirrytty seipäisiin

          Jos moppi tuon sais, niin mahtuiskohan se ees sen suuhun...                 

     

                                   Luonnon oma agi-rata

                                   Puska-Jussit

                            Uinnin jälkeen

                                       Söpöys

              "Niin siis kun me ei tehty tätä, kun se oli tuo naapurin Seppo..."

Makaroonilla on tullut nyt tavaksi ilmottaa aina öisin, kuinka paljo se mammasta tykkää. Viime yönä heräsin ehkä noin miljoona kertaa siihen kun koiran kieli oli ekana korvassa, sitten nenässä, sitten  kitalaessa, sitten painettiin pää kaulalle... Ei siinä muuten mitään, kyllä minäki rakastan, mutta kun nämä rakkauden tunnustukset voitais hoitaa ihan vaikka päiväsaikaan.  Mopilla oli ihan sama juttu saman ikäisenä joten kai tämä kuuluu ihan normaaliin kehitykseen!

Nyt sitten vaan peukut pystyyn Lotta-äipälle tulevaan näyttelyyn!!! Ja Emmi-kaunottaren puolesta peukutetaan myös, uskomattoman hienosti on viime viikkoina misseilyt Emmillä sujunet!